Harmaantuva Maja

Kaksi vuotta sitten Hyvinkään asuntomessuilla ihmeteltiin talomme ulkovuorta. Kerroimme messukävijöille, että talon puuvuori harmaantuu ajan saatossa ja näin talo maastoutuu mäntymetsäiseen rinteeseen. 

Vaikka kulunut kesä oli pilvinen ja sateinen, lehtikuusivuori on kuitenkin hyvin harmaantunut kahden vuoden kuluessa.

Kertauksena täältä voit kurkata mitä näytti kesällä 2013. 

Kaunista syksyä sateisen kesän jälkeen!

Pistelevä Havu - ihana huivi

Huivi sai nimen siitä etten tahtonut millään saada sen aloitusta onnistumaan ruuhkajunassa. Yritin koukkia unohtuneita langakiertoja seuraavilla kerroksilla ja aina ne vain olivat jotenkin väärin päin.

Materiaalit: 

Ilun Sinkku 

Harmaa
 100 grammaa

puikot kokoa 3,75

Ravelry -projekti: 

Pistelevä Havu

Huivista tuli kuitenkin alun hankaluuksien jälkeen aivan ihana. Tämän väristä huivia olen useaan otteeseen kaivannut värikkäiden vaatteiden kaveriksi. Lisäksi tiedän pitäväni yhden vyyhdin pehmeistä huiveista.

Havu on minun ensimmäinen #LentäväLapanen #Syyshuivikal :n huiveista, elokuun huivi.

Huivin viimeistelyyn sain apua pieneltä ihanalta Tune -pojalta.

Tämän huivin neulomisessa käytin apuna ennätysmäärää silmukkamerkkejä. Tällä erää terveiset #succaplokki :n Aleksille - liikennemerkit ohjaa neulojaakin!

Lopuksi - mikä parasta - langasta ei jäänyt juuri mitään, kun huiviin voi neuloa juuri niin monta kerrosta kuin lankaa riittää. Upea oivallus Meijulta!

Kuinkakohan monta huivia neulon tämän syksyn aikana?

Peipponen lennähti varuskuntaan

 kiva malli

ihana lanka

ihanan värinen lanka

upea sää kuvata 

Lanka loppui kesken - sain sitä heti tilattu Titityystä lisää

Lankaa jäi 82 grammaa - Mitä siitä voisi tehdä?

Huivista tuli aika iso - Onkohan minulla sille käyttöä?

Niin ihanaa on kirjoittaa työn valmistumisesta, kun se on täysin mieleinen, ehkä jopa ylittää odotukset. Tällä kertaa jotenkin odotin jotakin enemmän, enkä oikeastaan tiedä mitä ja miksi. Ehkä tämä huivi lunastaa odotukset, kun tulee viileät kelit ja saan pukea sen ylleni paksumpien vaatteiden kera. Toisaalta saattaisin heittää tämän huivin harteilleni yksivärisen ohuen mekon kera.

Olen iloinen kommenteistanne ja toivon ideoita loppulangan käyttöön kommenteissanne.

Aurinkoisen lämmintä viikonloppua, nautitaan täysin siemauksin!

Materiaalit: 

Louhittaren Luola Tuulen Tytär, 

sävy: Öljypuu
 112 grammaa

puikot kokoa 4

Ravelry -projekti: 

Peipponen

Puikkomaisterin sukkakirjan julkkarit

Voi miten mukavaa oli saada kutsu ja ilo osallistua Tiina Kaarelan Puikkomaisterin sukkakirjan julkaisutilaisuuteen!

Julkaisutilaisuus järjestettiin kutsuvieraille alkuillasta Snurressa yhteistyössä Moreeni -kustantajan kanssa. 

Tilaisuus oli mukavan rento ja lämminhenkinen, Tiinan läheisten ja kirjan syntyyn vaikuttaneiden henkilöiden läsnäollessa, meidän bloggareiden ja kirjan tekoon osallistuneiden lisäksi.

Kaiken kukkuraksi Snurren hyllyt notkuivat ihania uusia lankoja, joista mukaani tarttuivat langat kirjan Onnenlehti -sukkiin. 

Aika näyttää syntyykö puikoiltani jälleen kirjoneulesukat ;-)

Kesän kisailun päätös

Kaikki kivakin päättyy aikanaan, niin myös Tour De Sock -kilpailu. Mieli on huojentunut ja onnellinen. Takana on kisan huipennus, sukkanäyttelymme avajaiset ja kanssakisaajien tapaaminen Lentävässä Lapasessa.

Kasasimme kaikki Tour De Sock -kisan aikana neulomamme sukat Lentävään Lapaseen kuukaudeksi esille Teidän kaikkien nähtäväksi. Esillä on siis kaikkien meidän Aino's ja Janne's joukkueissa neuloneiden sukat keskeneräisineen. 

Käykää ihmeessä nauttimassa kuppi kuumaa tai kylmää, pala makeaa tai suolaista ja ihailkaa kättemme jälkiä! 

Sukkanäyttelyn avajaisiin osallistui useita kanssakisailijoita ympäri Suomea. Oli upeaa tavata neulojia ja jopa yhden kisamallin suunnittelija, joiden kanssa olemme kesän ja Tour De Sock -kisan ajan keskustelleet Ravelryn kautta nimimerkein. 

Tämä kilpailu on hyväntkeväisyyttä ja kaikki mitä olemme yhteistyössä joukkueidemme osallistujien kanssa Lentävässä Lapasessa tehneet, olemme tehneet vapaaehtoisesti omasta innostuksestamme, ennen kaikkea Tainan innostamana sekä hänen ja Tarjan kannustuksesta. 

Tämä on ollut aivan huikea kokemus!

Kiitos!

Ensi vuonna uudelleen!

Kaikki mukaan!

Kirjoneule -etapit

Tiesin ennalta Tour De Sock -kisan suurimmaksi haasteekseni kirjoneuleet. Näin ollen jo kisan toinen etappi oli minulle haasteellinen. Kanssaneulojien vahvasta kannustuksesta päädyin kuitenkin yrittämään. Ryhdyin siis tuumasta toimeen viiden päivän vitkastelun jälkeen. 

Työ lähti mukavasti käyntiin, kunnes suuressa haasteessani neuloin kiilalevennykset väärälle puolelle sukan pohjaa. En millään meinannut ymmärtää mikä oli väärin. Onneksi sain apua kanssaneulojalta - Lämmin kiitos vielä Marjaana! Kuinka ollakaan olin vielä pujoittanut "elämänlangan" työhön ennen kiilalevennysten aloitusta. Näin työn purkaminen oli nopeaa ja helppoa, etenkin kun olin vielä onnistunut pitämään huolen lankojen dominassista eli kuljettanut langat työtä neuloessani kaiken aikaa samassa järjestyksessä.

Tässä vaiheessa  totesin kuitenkin etapin jäljellä olevan ajan riittämättömyyden. Erityisen tyytyväinen olin siihen, että jaksoin taistella kantapäät valmiiksi ja jatkaa toiseen sukkaan vielä varren takapuolen kuvion, jonka jälkeen tiesin osaavani varsien neulomisen loppuun. Olin siis voittanut itseni, aloittanut elämäni ensimmäisen kirjoneuletyön, jonka tiesin osaavani valmiiksi.

Viidennen etapin jälkeen, odotellessani viimeisen eli kuudennen etapin ohjeen julkaisua, päätin neuloa nämä sukat valmiiksi. 

Ja katsokaa, siinä ne nyt ovat ...

Viimeisen etapin olin päättänyt suorittaa mahdollisimman pian, jotta ehdin valmistella kaikki kuudet sukat Lentävässä Lapasessa järjestettävään näyttelyyn. Näin ollen heräsin yöllä katsomaan mallin, kun se julkaistiin. Voi ei, kirjoneuletta ja päädyin takaisin nukkumaan!

Olin jo kertaalleen jättää etapin kesken, kun huomasin ensimmäisen kirjoneuleraidan neulottuani sukan pohjassa kuvion kiertävän. Purin kirjoneuleraidan ja pidin luovan tauon.

En voinut antaa periksi ja lopputuloksena oli valmiit sukat kolmessa päivässä. Näihin päiviin mahtui vierailu Helsingissä luonnontieteellisessä museossa ja uusien asioiden opettelu, kuten pidempien langanjuoksujen sitominen.

Uskomatonta, mutta totta, siinä nekin nyt ovat ...

Olen erityisen kiitollinen kaikille Teille, jotka olette olleet osallisina näissä kahdessa elämäni ensimmäisessä kirjoneule projektissani!

Kannustan kokeilemaan ja oppimaan uutta :-)

Ensi vuonna kaikki kiinnostuneet rohkeasti vaan mukaan Tour De Sock kisaan!