Oikeastaan sen suuremmin miettimättä lähdin mukaan Stephen West'n Mysteerihuivi KALiin ajatuksenani neuloa samalla Lentävän Lapasen syyshuivikalin marraskuun huivin.
Lähdin Lentävän Lapasen Neuleiden Yöhön mukanani kaksi varastostani kaivamaani vyyhtiä lankaa, joiden kaveriksi tarvitsin sen kolmannen. Neulojatoverien avustuksella päädyimme keltaiseen vyyhtiin.
Ideanahan Mysteerihuivi KALissa on neuloa huivi pala kerrallaan neljän viikon välein tulevan ohjeen mukaan. Ennen KALin alkua oli saatavilla vain vinkkiä lankojen valintaan. Näin ollen itselleni oli selvää kuinka vyyhdit A, B ja C langoiksi valitsisin ja olisin edelleen valinnut ne samoin huivin valmistuttua. Siltä huivi on sen värinen etten tiedä tuleeko se minulla käyttöön vai onko ensimmäinen neulomani huivi, joka etsii käyttäjäänsä.
Edellisessä postauksessani kirjoitin Teille kuinka joskus neulominen ei vain yksinkertaisesti suju. Kaikesta arjen kiireestä, pimeydestä ja jopa sairastelusta huolimatta olen päässyt tästä ahdistuksesta eroon ja edelleen listaamissani töissä. Niistä siis luvassa seuraavissa postauksissa.
Kuvaaminen on kuitenkin näillä keleillä erityisen haasteellista, joten juuri ennen pimeää tärisevä malli ulkona ja paleltuvat kuvaajan sormet olivat tälläkin kertaa haasteena. Näin ollen blogissa tarjolla vain muutama kuva ja ravelry -projektillani lisää vähemmän onnistuneita kuvia projektitietoineen.
Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen kokemus, jota voin suositella kaikille neuloosista nauttiville. Saattaa olla, että jonain päivänä neulon tällä mallilla vielä huivin itseäni miellyttävin sävyin.